Anna Laakkonen, Punainen Karjala ja suomalaisen neuvostoihmisen synty. Suomalaiset osana Moskovan propagandakoneistoa 1920–1937. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2025, 374 s.
Tutkimus käsittelee suomalaisten sanomalehtikirjoittelua Neuvosto-Karjalassa 1920- ja 1930-luvuilla. Lehdistön lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan Neuvosto-Karjalan etnisiä suhteita, propagandassa käytetyn kielen muutoksia, Moskovan ja Neuvosto-Karjalan välistä suhdetta sekä Stalinin terrorin mekanismeja. Tutkimus perustuu mittavaan Neuvostoliitossa tuotettuun lehdistö- ja arkistoaineistoon.
Tutkimuksen kohteena on Neuvosto-Karjalan suurin suomenkielinen sanomalehti Karjalan Kommuuni/Punainen Karjala, joka ilmestyi suomalaisten emigranttien toimittamana Neuvosto-Karjalan pääkaupungissa Petroskoissa vuosina 1920–1937.
Karjalan Kommuuni/Punainen Karjala pyrki integroimaan suomalaiset osaksi neuvostoyhteiskuntaa. Lehti toimi alusta alkaen osana neuvostolehdistöä ja osallistui bolševikkien tavoitteeseen kansalaisten ajatusprosessien muokkaamiseksi. Ihmisistä tuli luoda uuden sosialistisen yhteiskunnan tietoisia kansalaisia – ”uusia neuvostoihmisiä”.
Tutkin Karjalan Kommuuni/Punainen Karjala -lehden osuutta tähän prosessiin analysoimalla minkälaisia kertomuksia se rakensi Neuvostoliiton suomalaisista, heidän historiastaan ja nykyisyydestään vuosina 1920–1937. Kuinka kertomukset muuttuivat tarkasteltavalla ajanjaksolla ja kuinka ne suhteutuivat neuvostolehdistön propagandakampanjoihin? Minkälaista suomalaista neuvostoihmistä Karjalan Kommuuni/Punainen Karjala
pyrki rakentamaan 1920- ja 1930-luvuilla?
Diskurssianalyysi lehden kirjoituksista osoitti, että sotahistoriasta rakennettiin perustaa ihanteelliselle suomalaiselle neuvostoihmiselle. Suomen sisällissodan ja Karjalan autonomian muistojuhlat loivat suomalaisten omaa historiakulttuuria Neuvosto-Karjalassa.Kertomukset suomalaisista neuvostovallan puolustajina ja sosialismin rakentajina toimivat myös osana bolševikkien historiakulttuuria, jossa rakennettiin suurta kertomusta neuvostovallan alkuvaiheiden historiasta.
Suomalaisten esittämät historiatulkinnat olivat alttiita muutoksille, sillä ne olivat riippuvaisia bolševikkien poliittisista linjauksista. Neuvostopropaganda alkoi luoda 1930-luvun puolivälissä julkisuuteen täysin uudenlaisia sankarihahmoja, jotka näyttivät mallia esimerkillisinä neuvostokansalaisina. Punainen Karjala teki tästäkin propagandakampanjasta oman suomalaisen versionsa nostamalla lehden palstoille Neuvostoliitossa asuneita
suomalaisia työläisiä, jotka ylistivät neuvostovaltaa.
Käytän Karjalan Kommuunista/Punaisesta Karjalasta nimitystä suomenkielinen neuvostolehti, sillä termi korostaa lehtien tiivistä yhteyttä neuvostoyhteiskuntaan. Vaikka Neuvostoliitossa ilmestyneet lehdet olivat suomenkielisiä, ne eivät varsinaisesti olleet suomalaisia. Suomalaiset opettelivat ”puhumaan bolševikkia” eli he yrittivät sopeutua neuvostoyhteiskunnan vaatimuksiin mukauttamalla sanomalehdissä esittämiään tulkintoja ja jopa käyttämäänsä kieltä. Lehden tulkinnat suomalaisuudesta on liitettävä ennen kaikkea osaksi bolševikkien kansallisuuspolitiikka korenizatsijan mahdollistamaa pyrkimystä kansallisuuksien määrittelyyn.
Analysoin suomalaisten lehdistökirjoittelua viholliskuvia ja nationalismia käsittelevien teorioiden kautta, mikä toi esiin neuvostoretoriikan pyrkimykset kuviteltujen yhteisöjen luomiseen yhteisten vihollisten kautta. Karjalan Kommuuni/Punainen Karjala rakensi aktiivisesti viholliskuvia neuvostovallan vastustajiksi leimattuja ihmisryhmiä ja valtioita, erityisesti porvarillista Suomea, vastaan.
Suuren terrorin aikana suomalaiset toimittajat eivät epäilleet noudattaa bolševikkien määräyksiä lehdistöretoriikan suhteen – he tuomitsivat omat tekonsa ja julistivat entiset johtajansa ja työtoverinsa kansan vihollisiksi. Punainen Karjala -lehti lakkautettiin ja lähes kaikki sen johtavissa asemissa työskennelleet toimittajat teloitettiin suuren terrorin aikana vuosina 1937–1938.
*****
Kirja on saatavissa sekä verkkoversiona että painettuna kirjana:
1. Voit myös ladata itsellesi ilmaisen pdf-version
Huomioithan ladattavan PDF:n käyttöoikeudet: Kirjan artikkelien tulostaminen ja tallentaminen on sallittua yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain mukaisesti. Opetus- ja tutkimustarkoituksiin artikkeleita saa tulostaa, kopioida ja tallentaa sekä käyttää Kopioston kopiointiluvan ehtojen mukaisesti. Muusta käytöstä tulee sopia erikseen tekijänoikeuden haltijan kanssa. Lisätietoa Kopioston kopiointiluvasta: www.kopiosto.fi
2. Painettua kirjaa myyvät hyvinvarustetut kirjakaupat, esim Tiedekirjan verkkokirjakauppa tai Snellmaninkatu 13 myymälä. Tai suoraan kustantajalta sihteeri (at) thpts.fi. Ovh 30,00 €.
3. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran jäsenet voivat tilata painetun kirjan (20,00 €) suoraan seuralta: Raimo Parikka (raimoparikka (at) gmail.com) tai sihteeri (at) thpts.fi. Muista laittaa mukaan osoite ja puhelinnumero (posti vaatii paketteihin vastaanottajan puhelinnumeron).
