Jesse Hirvelä, Inkerin punaiset suomalaistajat. Suomalaiset kommunistit bolševikkien kansallisuuspolitiikan kohteina ja toteuttajina Leningradin alueella 1918–1938937. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2026, 560 s.
Tutkimus käsittelee suomalaisten kommunistien toimintaa Leningradissa ja Inkerinmaalla maailmansotien välisenä aikana. Suomalaiset kommunistit koostuivat pääosin Suomesta Neuvosto-Venäjälle vuonna 1918 paenneista punaisista, jotka nousivat inkerinsuomalaisten ja muiden Leningradin alueen itämerensuomalaisten vähemmistöjen poliittiseksi eliitiksi. Tässä tutkimuksessa Leningradin alueen suomalaisia tarkastellaan Neuvostoliiton kansallisuuskysymyksen näkökulmasta.
Monikansallista imperiumia johtaneet bolševikit yrittivät vakiinnuttaa valtaansa ei-venäläisillä alueilla. Bolševikkien kansallisuuspolitiikka oli kansallisista myönnytyksistä koostunut strategia neuvostovallan kannatuksen lisäämiseksi Neuvostoliitossa sekä valtion rajojen ulkopuolella. Tukemalla vähemmistöjen äidinkielisiä mahdollisuuksia puoluejohto yritti kasvattaa vähemmistöihin kuuluneiden määrää puolue- ja hallintoelimissä. Inkerissä kansallisuuspolitiikan toteuttaminen jäi suomalaisten punaisten vastuulle.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten bolševikkien kansallisuuspolitiikka vaikutti Leningradin alueen suomalaisiin, sekä miten suomalaiset kommunistit tulkitsivat ja toteuttivat kansallisuuspolitiikkaa paikallisina toimijoina. Tutkimuksen pääaineisto koostuu suomalaisten kommunistien tuottamista arkistoaineistoista ja julkaisuista. Tutkimus yhdistää nationalismitutkimusta ja käsitehistoriallista näkökulmaa, ja sen menetelmät koostuvat lähdekritiikistä, kontekstualisoinnista ja hermeneuttisesta päättelystä.
Tutkimuksen analyysi osoittaa, että bolševikkien kansallisuuspolitiikka vaikutti suomalaisiin ja suomalaisten kommunistien toimintaan samalla tavalla kuin Neuvostoliiton läntisten alueiden vähemmistöjen ja diasporakansallisuuksien kohdalla. Suomalaiset kommunistit pystyivät laajentamaan toimintaansa kansallisuuspolitiikan raameissa 1930-luvun alkuun saakka. Tämä näkyi erityisesti Leningradin ja Inkerin suomenkielisen kouluverkoston ja propaganda- ja kustannustoiminnan kasvuna.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Leningradin suomalaiset kommunistit yrittivät hyödyntää kansallisuuspolitiikkaa suhteessa Petroskoihin ja Moskovaan. Tämän lisäksi he hyötyivät kansallisuuspolitiikasta Suomeen suuntautuneiden suunnitelmien näkökulmasta kouluttamalla kaadereita ja kehittämällä propagandatoimintaa omilla ehdoillaan. He eivät pitäneet inkerinsuomalaisia täysin suomalaisina, vaan ”takapajuisina” heimokansan edustajina ja eräänlaisena talonpoikaiskansana. Kansallisuuspolitiikan toteuttamisessa etusijan saivat puoluejäsenistä ja työläisistä koostuneet suomalaiset siirtolaiset.
Suomalaiset punaiset nousivat Inkerin johtaviin asemiin kansallisuus- ja ulkopoliittisista syistä. Samoista syistä neuvostojohto kohdisti myöhemmin entistä kovempia toimia diasporakansallisuuksia kohtaan. Suuressa terrorissa Leningradin alueen johtavat suomalaiskommunistit teloitettiin. Suomenkieliset oppi-, kustannus- ja muut laitokset lakkautettiin vuosina 1936–1939.
Keskustelua kirjasta
*****
Kirja on saatavissa sekä verkkoversiona että painettuna kirjana:
1. Voit myös ladata itsellesi ilmaisen pdf-version
Huomioithan ladattavan PDF:n käyttöoikeudet: Kirjan artikkelien tulostaminen ja tallentaminen on sallittua yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain mukaisesti. Opetus- ja tutkimustarkoituksiin artikkeleita saa tulostaa, kopioida ja tallentaa sekä käyttää Kopioston kopiointiluvan ehtojen mukaisesti. Muusta käytöstä tulee sopia erikseen tekijänoikeuden haltijan kanssa. Lisätietoa Kopioston kopiointiluvasta: www.kopiosto.fi
2. Painettua kirjaa myyvät hyvinvarustetut kirjakaupat, esim Tiedekirjan verkkokirjakauppa ja Snellmaninkatu 13 myymälä. Tai Rosebud Sivullinen Kluuvi, Aleksanterinkatu 9. Tai suoraan kustantajalta sihteeri (at) thpts.fi. Ovh 30,00 €.
3. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran jäsenet voivat tilata painetun kirjan (20,00 €) suoraan seuralta: Raimo Parikka (raimoparikka (at) gmail.com) tai sihteeri (at) thpts.fi. Muista laittaa mukaan osoite ja puhelinnumero (posti vaatii paketteihin vastaanottajan puhelinnumeron).
