Tehdas, työ ja teollisuusperintö globalisoituvassa maailmassa

24.–25.9. 2015 Werstas, Tampere

Euroopan neuvosto on julistanut vuoden 2015 teollisuusperinnön ja tekniikan teemavuodeksi. Teema on mielenkiintoisella tavalla esillä niin meillä Suomessa kuin muualla Euroopassa. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura järjestää yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan, Teollisuusperintöseura ry:n, Tekniikan Historian seura ry:n ja Suomen taloushistoriallinen yhdistys ry:n kanssa kaksipäiväisen seminaarin Tehdas, työ ja teollisuusperintö globalisoituvassa maailmassa. Seminaari on myös osa Tampereen yliopiston historian opiskelijoille syksyllä 2015 tarjottavaa kurssia. Tampereen yliopisto (YKY ja CoE) ja Tampereen kaupunki ovat olleet mukana järjestelyissä.

Tampereella Työväenmuseo Werstaalla 24.–25. syyskuuta 2015 järjestettävässä seminaarissa teollistumisen, teollisen työn ja teollisuusperinnön prosesseja tarkastellaan ylirajaisina ilmiöinä. Kutsuttujen puhujien lisäksi ohjelmassa on useita työryhmiä, jotka tuovat yhteen teollistumisen ja tekniikan historian ja teollisen perinnön tutkijoita.

Teollistuminen ja tekniikan kehitys ovat vaikuttaneet länsimaisiin yhteiskuntiin käänteentekevästi. Teollisuuden työpaikat ja ympäristöt ovat vuosisatojen ajan vaikuttaneet monen paikkakunnan identiteettiin ja paikalliskulttuuriin. Suomalainen teollisuus otti ensi askeleitaan Tampereella vuonna 1820 perustetun Finlaysonin tehtaan myötä. Teollisuuden toiminta jätti jälkensä niin maisemaan kuin kaupunkilaisten mieliin. Edelleen nykyisinkin eletty ja opittu historia ja sille annetut merkitykset jäsentävät käsityksiämme teollisuuskaupungin elämänkaaresta, sen kasvusta ja muuttumisesta jälkiteolliseksi hyvinvointiyhteiskunnan monimuotoiseksi kaupungiksi.

Tampere ei ole kuitenkaan ainoa kaupunki, jossa teollisuus joutui rakennemuutoksen kohteeksi. Kyse on globaalista ilmiöstä. Teollisuuskaupungeilla ja teollisuudenaloilla on elämänkaarensa, jotka näyttäytyvät monilta osin samankaltaisina on sitten kyse Englannista, Saksasta, USA:sta, Pohjoismaista tai Aasian teollisuusjäteistä Japanista ja Etelä-Koreasta. Nousevan Kiinan tarina kertoo hieman eri tavoin uudelleen aiemmin teollistuneiden maiden tarinan. Jälkiteollisissa yhteiskunnissa teollisuusperinnöstä, kuten kulttuuriperinnöstä laajemmin, on tullut oma teollisuuden alansa. Seminaarissa pohditaan teollistumisen ja teollisen perinnön kansallisten ja kansainvälisten kehityskaarten samankaltaisuuksia, erilaisuuksia ja eriaikaisuuksia. Minkälaisia merkityksiä teollisuusperinnölle annetaan 2010-luvulla ja kuinka siihen suhtaudutaan tulevaisuudessa?

 SEMINAARIN OHJELMA (muutokset mahdollisia)

Torstai 24.9.

10.15–10.30     Seminaarin avaus

10.30–11.15     Keynote Jari Ojala, Suomalainen teollisuusyritys globalisoituvassa maailmassa 1800–2010

 11.15–12.15 Lounas

12.15–14.00     Finlayson sessio 1820–2000 (koko yleisölle)

Jarmo Peltola: Finlayson Oy 1820–2000

Hanna Yli-Hinkkala: Ferdinand Uhde johtajana

Pertti Haapala: Tehtaan valossa

14.00–15.00 Kahvit

15.00–16.30 Sessiot A ja B

A Ylirajainen teollisuusperintö (pj. Tanja Vahtikari)

Maarit Grahn: Globalisaatio ja satakuntalaisen tevanake-teollisuuden perintö

Anna Sivula: Teollisen kulttuuriperinnön käsite ja kulttuuriperintöyhteisöt

Hannele Kuitunen: Saneerattu kaupunki – Finlaysonin tehtaan työväen asuinalueen muutos 1960-luvulta alkaen

B Työmarkkinasuhteet tehtaalla/työelämän suhteet tehtaalla (pj. Kari Teräs)

Päivi Uljas: Työmarkkinasuhteet Helsingin leipomoissa

Tuukka Pääkkönen: Paikallisen sopimisen muodot ja työntekijöiden lakkokulttuuri Pernon telakalla vuosina 1976–1983

Tapio Bergholm: Paikallinen sopiminen painajaisena – Metallin lakko 1971 työnantajanäkökulmasta

 16.45–18.15 Sessiot C ja D

C Maisema – Olosuhteet – Maailmankuva (pj. Jarmo Peltola)

Marja Lähteenmäki: Tehtaiden kaunis kaupunki. Teollinen Tampere kuvattuna ja kirjoitettuna

Tuula Vuolle-Selki: Tehdastyöväestö Suomessa. Tutkimus tehdastyöläisten työskentely- ja elinolosuhteista 1903–1909

Risto Turunen: Finlaysonin tehtaalaisten maailmankuva 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa

D Suomalainen teollisuus yhteiskunnan voimavarana ja kasvuntekijänä (pj. Niklas Jensen-Eriksen)

Aaro Sahari: Valmetin toinen puoli: valtiollisen laivanrakennuksen rakenne, arvoverkostot ja toimintaedellytykset 1950-luvulla

Saara Matala: Arktisen meritekniikan kehitys Suomessa

Jussi Kivinen: Sisävesihöyrylaivojen rakentajia

18.30 -> Iltapala, jonka yhteydessä ”Work with Sounds” -projektin, Työväenmuseo Werstaan Suomessa hallinnoiman EU-projektin esittely http://www.workwithsounds.eu/ (Teemu Ahola & Kimmo Kestinen)

 

Perjantai 25.9.

Klo 9.00 kahvit

Klo 9.00–11.00 Sessiot E, F ja G

E Teolliset hierarkiat (Valta, vapaa-aika ja uusintaminen) (pj. Hannu Itkonen)

Kerkko Huhtanen: Patruunat liikunnan asialla, Liikunta osana teollisuuden sosiaalitoimintaa Suomessa ja Jämsänkoskella 1920–1970 -luvuilla.

Ilkka Kärrylä: Yhteistoimintaa vai vallanjakoa?  – Keskustelu työelämän demokratiasta Suomessa 1960–1980-luvuilla

Sirpa Mäkinen: Koulutus tekstiiliteollisuudessa? Työntekijöiden haastatteluaineistot 1989 ja 2000

F Tehdas(paikkakunta) kokemusympäristönä (pj. Jarmo Peltola)

Matias Kaihovirta: Historian mahdottomat? Työläisten poliittinen repertoaari kaksikielisessä Billnäsin ruukkiyhteisössä, 1900–1920

Juuso Marttila: Pajavasaran kumussa – työ rautaruukkilaisten kokemusmaailman keskiössä 1880–1950.

Maria Vanha-Similä: Lapsiperheiden arki Forssan tehdasyhteisössä 1950–1970-luvuilla

G Innovaatiot teollisuushistoriassa (pj. Kimmo Antila)

Panu Nykänen: Tutkimuksen ja tuotekehityksen rooli teollisuuden pitkän aikavälin strategioissa

Petri Paju: Hienomekaniikan keksinnöt ja innovaatiot Valtion lentokonetehtaalta Valmetin instrumentteihin

Tonis Liibek: Tallinnan teknillinen korkeakoulu ja teollisuuden innovaatiot

11.00–12.00     Lounas

12.00–14.30     Työn ja työväestön tila ja muutos (Koko yleisölle)

Pirjo Markkola: Työ ja sukupuoli agraariyhteisöistä jälkiteolliseen yhteiskuntaan

Kari Teräs: Teollisuus sodassa – työvoima- ja raaka-ainepulaa vastaan

Hannu Itkonen: Varkauden teollisuuden kansalliset ja kansainväliset kytkennät

Pauli Kettunen: Taakse jäänyt edestä löytyy – työelämän ja tutkimuksen muutos 1970-luvulta

14.30Päätöskeskustelu ja loppusanat

Seminaari on maksuton. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan 15.9. mennessä osoitteeseen jarmo.peltola (at ) uta.fi

Seminaarin järjestelytyöryhmään kuuluvat Jarmo Peltola (pj.), Tanja Vahtikari, Eerika Koskinen-Koivisto, Kalle Kallio, Matti Hannikainen, Teemu Ahola ja Kimmo Kestinen ja Kimmo Antila.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *